Kunnanhallitus
Pöytäkirja 16.10.2023/Pykälä 261

Kunnanhallitus 28.06.2023 § 179 

Valmistelija Kunnanjohtaja Vivi Marttila:

TE 2024 uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka tukee työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta ja alueen elinkeinoelämän tarpeita.

Hallituksen esityksessä järjestämisvastuun kriteerinä on 20 000 henkilön työvoimapohja; kuntien tulee tarvittaessa luoda yhteinen työllisyysalue muiden kuntien kanssa, jotta kriteeri täyttyisi. Yhteistoiminta-alueiden tulisi olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulisi olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa.  TE-palvelujen siirto kuntiin tapahtuu 1.1.2025. Sopimukset kuntien muodostamasta työllisyysalueesta tulee toimittaa Työ- ja elinkeinoministeriöön lokakuun 2023 loppuun mennessä.

Meri-Lapin kehittämiskeskus ry:n seudullinen työllisyystiimi on valmistellut syksyllä 2022 Kemin, Tornion, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien tekemien päätösten mukaisesti yhteistoiminta-aluetta lainsäädännön edellyttämällä tavalla.  Työllisyysalueen perustamiseen tähtäävän valmisteluhankkeen tueksi haettiin kansallista aluekehitysrahaa syksyllä 2022. Hankkeen myötä valmisteluun olisi kutsuttu mukaan työllisyydenhoidon parissa toimivat organisaatiot, joista Meri-Lapin alueella keskeisin on koulutuskuntayhtymä Lappia ja valmistelu olisi laajentunut työllisyysalue-ekosysteemiksi. Lapin liitto ei myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Valmistelua päätettiin laajentaa keväällä 2023. Samalla sovittiin, että koulutuskuntayhtymä Lappia valmistelee asiaa kuntayhtymämallin pohjalta ja työllisyysalueen valmisteluun kutsutaan mukaan myös muita Lapin kuntia. Muista kunnista ei kukaan ilmoittautunut mukaan valmisteluun, mutta Meri-Lapin valmistelutyötä kohtaan osoitettiin kiinnostusta.

Laki työllisyyspalveluiden siirtymisestä valtiolta kunnille hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023. Lain tultua voimaan Meri-Lapin kuntajohtajat tarkensivat työllisyystiimin toimeksiantoa valmistelemaan vastuukuntamallia. Omistajakuntiensa toimeksiannosta koulutuskuntayhtymä Lappia on samanaikaisesti valmistellut kuntayhtymämallia valmiin kuntayhtymärakenteen pohjalle. Valmistelussa olleiden organisoitumismallien yhteensovittamiseksi Lappia on ollut kutsuttuna mukaan seudullisen työllisyystiimin kokouksiin. Vastuukuntamallin ja kuntayhtymämallin vertailusta on tehty ulkopuolisen asiantuntijan arvio Mikko Kesä Oy:n toimesta (liitteenä).

Valmistelussa olleita vastuukunta- ja kuntayhtymämalleja on esitelty 6.6.2023 seutufoorumissa valmistelussa mukana olleiden kuntien valtuutetuille, johon kaikki valtuutetut olivat tervetulleita. (liitteenä molempien mallien esittelyt). Molemmissa malleissa on arvion mukaan edellytykset toteuttaa vaikuttavia ja kustannustehokkaita työllisyydenhoidonpalveluita, mutta myös eroja, jotka tulee ottaa huomioon yhteistoiminta-aluetta perustettaessa.

Valtakunnallisesti tarkasteltaessa suurin osa yhteistoiminta-alueista valmistellaan perustuen vastuukuntamalliin.

Tehdyn ulkopuolisen selvityksen perusteella vastuukuntamallin etuna voidaan todeta olevan läheisyys kuntaan, kunnan ekosysteemin helpompi hyödynnettävyys ja johtamisen kuntanäkökulman varmistaminen, koska rahoitusvastuu ja -riskit toiminnan toteutumisesta säilyvät kunnilla kaikissa järjestämisvaihtoehdoissa. Uusi valtionosuustehtävä kunnille edellyttää muutoksia vastuukunnan organisaatiorakenteeseen perustettavan uuden lautakunnan myötä.

Valmiin koulutuskuntayhtymän pohjalle rakentuvan työllisyyskokonaisuuden vahvuutena nähdään tiivis yhteys koulutuspalveluihin ja lähes valmiit rakenteet. Toisaalta kuntayhtymämallin arvioidaan jäävän peruskunnasta etäämmäksi ja kunnan vaikutusmahdollisuuksien olevan vastuukuntamallia heikommat. Myös rahoitus ja vastuu eriytyvät eri tavalla kuin vastuukuntamallissa. Kuntayhtymämallissa nousee haasteeksi se, että kuntayhtymä työllisyyspalveluiden järjestäjänä on tilaamassa itseltään työllisyyden hoitoon liittyviä koulutuspalveluita. Haasteena on myös se, että kuntayhtymässä millään kunnalla ei, lakisääteisen yhteistyön ollessa kyseessä, voi olla määräävää asemaa.

Tehdyn valmistelun ja liitteenä olevien aineistojen pohjalta kuntajohtajat päättivät kokouksessaan 7.6.2023 esittää Meri-Lapin kunnille, että valmistelua jatketaan vastuukuntamallin pohjalta.

Lisätietoaineisto Työllisyystiimin valmistelema vastuukuntamalli 6.6.2023

 Koulutuskuntayhtymä Lappian valmistelema kuntayhtymämalli 6.6.2023

Tarkastelu vaihtoehtoisista järjestämis- ja hallintomalleista 6.6.2023 (Mikko Kesä Oy)

Esittelijä Kunnanjohtaja Vivi Marttila

Päätösehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että
1. Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnat perustavat Meri-Lapin työllisyyspalvelut yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueeseen voidaan ottaa mukaan muita kuntia yhteistoiminta-alueen kuntien päätöksillä.
2. Meri-Lapin työllisyyspalvelut-yhteistoiminta-alueen palvelut järjestetään vastuukuntamallin pohjalle.
3. Vastuukuntana toimii toinen Kemi-Tornio seutukunnan kaupungeista. Toisen kaupungin edustaja toimii yhteistoiminta-alueen lautakunnan puheenjohtajana.
4. Kunnanvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään vastuukunnasta elokuun 2023 loppuun mennessä

Päätös Tuomo Leinonen esitti Jouko Silvennoisen kannattamana, että Simon kunnanvaltuusto päättää yhteistoiminta-alueesta ja järjestämismallista.

Puheenjohtaja Tapani Kuusela esitti pohjaesityksen hyväksymistä Helvi Hamarin kannattamana.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti, että suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät "JAA" ja ne jotka kannattavat Tuomo Leinosen esitystä, äänestävät  "EI".

Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa seuraavat äänestivät JAA: Tapani Kuusela ja Helvi Hamari.
Seuraavat äänestivät EI: Leena Alanaatu-Haapaniemi , Tuomo Leinonen, Niina Veittikoski ja Jouko Silvennoinen.

Puheenjohtaja totesi, että äänin 2-4 Leinosen esitys hyväksyttiin.

Kunnanhallitus päätti äänestyksen 2-4 jälkeen esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää yhteistoiminta-alueesta ja järjestämismallista.

Tämän pykälän käsittelyn jälkeen pidettiin tauko klo 18.55-19.03.

Kunnanvaltuusto 08.08.2023 § 45 

Kunnanvaltuustolle esitellään molemmat järjestämismallit sekä niihin liittyvät yhteistoiminta-alueet ao. valmistelijoiden toimesta.

Lisätietoaineisto Työllisyystiimin valmistelema vastuukuntamalli 6.6.2023

 Koulutuskuntayhtymä Lappian valmistelema kuntayhtymämalli 6.6.2023

Tarkastelu vaihtoehtoisista järjestämis- ja hallintomalleista 6.6.2023 (Mikko Kesä Oy)

Päätösehdotus Kunnanvaltuusto päättää
1. työllisyyspalveluiden yhteistoiminta-alueesta ja
2. järjestämismallista.

Päätös Keskustelun kulueseesa Tuomo Leinonen esitti Ilkka Aallon ja Terho Korpikosken kannattamana, että valtuusto päättää

1. Simon kunta liittyy Lappian kuntayhtymämallin pohjalle perustettavaan yhteistoiminta-alueeseen.
2. Meri-Lapin työllisyyspalvelut yhteistoiminta-alueen palvelut järjestetään Lappian kuntayhtymämallin pohjalle.

Lisäksi keskustelun kuluessa Helvi Hamari esitti Eero Haltun kannattamana, että valtuusto päättää 
1. Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnat perustavat Meri-Lapin työllisyyspalvelut yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueeseen voidaan ottaa mukaan muita kuntia yhteistoiminta-alueen kuntien päätöksillä.
2. Meri-Lapin työllisyyspalvelut-yhteistoiminta-alueen palvelut järjestetään vastuukuntamallin pohjalle.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannattetettua esitystä, joten suoritetaan äänestys. Puheenjohtaja esitti, että suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat Leinosen ehdotusta, äänestävät "JAA", ja ne, jotka kannattavat Hamarin esitystä, äänestävät "EI".

Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa seuraavat äänestivät JAA:
Ilkka Aalto, Leena Alanaatu-Haapaniemi, Tuomo Böök, Saara Kaarnalinna, Terho Korpikoski, Tuomo Leinonen, Joonas Sankala, Jouko Silvennonen, Raimo Simoska, Anu Veittikoski, Kaisa Vääräkangas ja Esko Tavia
Seuraavat äänestivät EI: Eero Halttu, Helvi Hamari, Jouni Kalmakoski

Puheenjohtaja totesi, että äänin 12-3 Tuomo Leinosen esitys on saanut enemmän kannatusta.

Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen 12 JAA, 3 Ei ja 2 POIS jälkeen, että:
1. Simon kunta liittyy Lappian kuntayhtymämallin pohjalle perustettavaan yhteistoiminta-alueeseen.
2. Meri-Lapin työllisyyspalvelut yhteistoiminta-alueen palvelut järjestetään Lappian kuntayhtymämallin pohjalle.

Kunnanhallitus 14.08.2023 § 198 

Valmistelija Kunnanjohtaja Vivi Marttila

Simon kunnanvaltuusto päätti 8.8.2023 kokouksessaan, että Simon kunta liittyy Lappian kuntayhtymämallin pohjalle perustettavaan yhteistoiminta-alueeseen ja että alueen työllisyyspalvelut järjestetään Lappian kuntayhtymämallin pohjalle.

Alueen muiden kuntien valtuustojen päätökset 8.8.2023 olivat pohjaesitysten mukaisia eli
 

1. Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnat perustavat Meri-Lapin työllisyyspalvelut yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueeseen voidaan ottaa mukaan muita kuntia yhteistoiminta-alueen kuntien päätöksillä.
2. Meri-Lapin työllisyyspalvelut-yhteistoiminta-alueen palvelut järjestetään vastuukuntamallin pohjalle.
3. Vastuukuntana toimii toinen Kemi-Tornio seutukunnan kaupungeista. Toisen kaupungin edustaja toimii yhteistoiminta-alueen lautakunnan puheenjohtajana. (Keminmaan valtuustolla tässä poikkeava päätös)
4. Kunnanvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään vastuukunnasta elokuun 2023 loppuun mennessä.

Lain mukaisesti järjestämisvastuun kriteerinä on 20 000 henkilön työvoimapohja, joten kuntien tulee tarvittaessa luoda yhteinen työllisyysalue muiden kuntien kanssa, jotta kriteeri täyttyisi. Yhteistoiminta-alueiden tulisi olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulisi olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa. 

Lappian kuntayhtymämallin valinneita kuntia on Simon ja Pellon kunnat eli 2.391 työllistä.

Simon kunnan valtuuston päätöksen mukaista Lappian kuntayhtymämallin mukaista valmistelua ei alueella jatketa.

Muiden alueen kuntien päätökset kattavat 24.659 työllistä, joten Meri-Lapissa valmistelua jatketaan Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen  ja vastuukuntamallin pohjalta. Sopimukset kuntien muodostamasta työllisyysalueesta tulee kuntien toimittaa Työ- ja elinkeinoministeriöön lokakuun 2023 loppuun mennessä.

kunnanvaltuuston päätöksen mukaisella kuntayhtymämallilla ei ole lainmukaisia toimintaedellytyksiä ottaen huomioon muiden kuntien päätökset. Simon kunnan edun mukaista on jatkaa valmistelua yhteistyössä Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen vastuukuntamallin pohjalta, jotta emme jää valmistelusta ulkopuolelle eikä valtio määrää kunnan puolesta yhteistoiminta-aluetta.

Esittelijä Kunnanjohtaja Vivi Marttila

Päätösehdotus Simon kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston päätöksen mukaisella kuntayhtymämallilla ei ole lainmukaisia toimintaedellytyksiä ottaen huomioon muiden kuntien päätökset. Simon kunnan edun mukaista on jatkaa yhdessä alueen muiden kuntien kanssa Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen valmistelua vastuukuntamallin pohjalta ja kunnanhallitus valtuuttaa viranhaltijat osallistumaan valmisteluun.

Simon kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto merkitsee
1. kuntayhtymämallin raukeamisen tiedoksi  ja
2. työllisyysuudistuksen Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen ja vastuukuntamallin valmistelun jatkumisen tiedoksi ja
3. ja hyväksyy, että valmistelua on jatkettu yhteistyössä Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen osalta vastuukuntamallin pohjalta.

Lisäksi kunnanvaltuusto toteaa, että varsinaiset sopimukset käsitellään lokakuun loppuun 2023 mennessä

Päätös Hyväksyttiin.

Kunnanhallitus 04.09.2023 § 233 

Valmistelija Kunnanjohtaja Vivi Marttila

 Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen valmistelu vastuukuntamallilla on edennyt alkuperäisen suunnittelun ja aikataulun pohjalta, mikä oli seuraava:

 "1. Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnat perustavat Meri-Lapin työllisyyspalvelut yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueeseen voidaan ottaa mukaan muita kuntia yhteistoiminta-alueen kuntien päätöksillä.
2. Meri-Lapin työllisyyspalvelut-yhteistoiminta-alueen palvelut järjestetään vastuukuntamallin pohjalle.
3. Vastuukuntana toimii toinen Kemi-Tornio seutukunnan kaupungeista. Toisen kaupungin edustaja toimii yhteistoiminta-alueen lautakunnan puheenjohtajana.
4. Kunnanvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään vastuukunnasta elokuun 2023 loppuun mennessä. "

Kemin ja Tornion kaupungit ovat neuvottelleet kunnanvaltuustojen päätösten pohjalta kaupunkien rooleista työllisyydenhoidossa. Esitys vastuukunnasta sekä lautakunnan puheenjohtajasta on tarkoitusksena on ollut tuoda Meri-Lapin työllisyyspalvelut -yhteistoiminta-alueen kuntien käsittelyyn ennen elokuun loppua.

Kaupunkien neuvottelemat ja käsittelyssä olleet 23.8.2023 olivat Meri-Lapin työllisyyspalveluiden yhteistoiminta-alueen päälinjaukset olivat seuraavanlaiset:

"Meri-Lapin seutukunnan kuntien valtuustot kokoontuivat 8.8.2023 käsittelemään Meri-Lapin työllisyyspalvelut yhteistoiminta-alueen perustamista. Kuntien valtuuston päätösten osalta vastuukunta-mallin kannalla olivat kaikki muut alueen kunnat paitsi Simon kunta. Keminmaan kunta päätti omalta osaltaan vastuukunnasta siten, että vastuukuntana voi toimia Kemin tai Tornion kaupunkien lisäksi jokin muukin kunta, esim. Keminmaa ja lautakunnan puheenjohtajuus olisi kiertävä. Valtuustojen yhdenmukaisten päätösten osalta Kemin, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnat täyttävät lain edellyttämän vaateen 20 000 työllisen määrästä.

Valtuustojen päätöksessä ei määritelty, kumpi Meri-Lapin seutukunnan kaupungeista toimisi vastuukuntana ja kumpi yhteistoiminta-alueen lautakunnan puheenjohtajana. Vastuukunnan osalta Meri-Lapissa olisi työllisten määrän perusteella tarkasteltuna Tornio keskeisin. Toisaalta palvelutarpeen ja rahoitusvastuun osalta Kemillä on puolestaan suurin palvelutarve- ja rahoitusvastuu. Siten kummallakin kaupungilla olisi perusteet toimia vastuukuntana.

Yhteistoiminta-alueen kannalta ei tarkastelua ole perusteltua tehdä yksittäisen kunnan tai kaupungin lähtökohdista käsin vaan painopisteenä tulee olla koko Meri-Lapin yhteistoiminta-alue. Yhteisenä alueena ja siitä kokonaisuudesta käsin tarkasteltuna Meri-Lappi on vahva maakunnan toinen maakuntakeskus ja hyvin hoidetut sekä yhdessä sovitut koko Meri-Lapin etua tukevat tulevaisuuden työllisyyspalvelut ovat oleellinen osa alueen elinvoiman kannalta.

Kemin ja Tornion kaupungit ovat neuvotelleet asiasta ja myös periaatteista, jolla yhteistoiminta-alueen vastuukunta ja puheenjohtajuus ratkaistaisiin siten, että lain edellyttämä kokonaisuus voitaisiin muodostaa mahdollisimman tasapainoisena ja yhteisenä kokonaisuutena Meri-Lappiin. Kokonaisuudessa on huomioitu työllisten määrä ja yhteistoiminta-alueen selkeys mikä kahden palvelualueen kautta vastaisi myös nykyistä kuntien vakiintunutta työssäkäynti- ja talousaluetta ja ihmisten arjen liikkuvuutta ja siten mahdollistaisi asiakaspalvelujen suunnittelun hallitun kokonaisuuden. Esitystä laadittaessa on pyritty huomioimaan alueen kuntien esille nostamia seikkoja.

Kaupungit ovat käyneet asiasta neuvottelua hallitusten puheenjohtajien ja kaupunginjohtajien johdolla ja neuvottelujen tuloksena on laadittu esitys kaupunginhallituksille ja mikäli kaupunginhallitukset esityksen hyväksyvät, esitys esitetään edelleen hyväksyttäväksi Meri-Lapin seutukunnan muille kunnille, jonka pohjalta yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimusta voidaan ryhtyä valmistelemaan. Lopullinen esitys tulee tehdä samanmuotoisena kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien kesken lokakuun loppuun mennessä ministeriölle.

Esitys on, että Tornion kaupunki toimii yhteistoiminta-alueen vastuukuntana. Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen lautakunnan puheenjohtajana toimii Kemin kaupungin edustaja. Lautakunnan varapuheenjohtajuus olisi kiertävä. Toimintatavassa kyse on vastuukunnasta, ei isäntäkunnasta, jolloin on perusteltua se, että millään kunnalla ei ole otto-oikeutta yhteistoiminta-alueen lautakunnan päätöksiin.

Yhteistoiminta-alueen lautakunnan jäsenmäärä määräytyy kunnassa olevan työvoiman suhteessa.

  6000 - 12 000  3 jäsentä, Kemi ja Tornio

  3000 - 5999  2 jäsentä, Keminmaa

  900 - 2999  1 jäsen, Tervola, Ylitornio ja Simo

Huomioitavaa on, että esityksessä työllisten määrän suhteessa, on suurempi painotus pienemmillä kunnilla, mutta esityksessä on haluttu vahvistaa kaikkien Meri-Lapin alueen kuntien mahdollisuutta tulla kuulluksi yhteistoiminta-alueen lautakunnan päätöksissä. Lautakunnan valmistelutoimielin (kuntatyöryhmä) koostuu puolestaan kuntien johtajista, jotta jo lautakunnan päätösten valmisteluvaiheessa kuntien kannalta keskeiset linjaukset voidaan huomioida, ottaen huomioon, että lautakunta käsittelee myös viranomaisasioita. Lautakunnan esittelijöinä toimivat palvelualueiden palvelujohtajat/työllisyyspäälliköt. Yhteistoiminta-alue jaetaan kahteen palvelualueeseen, jotka rakentuvat vakiintuneen työssäkäynti- ja asiointisuuntien pohjalle. Alue 1 koostuu Torniosta ja Ylitorniosta ja Alue 2 puolestaan Kemistä, Keminmaasta, Tervolasta ja Simosta. Mikäli muut kunnat haluavat liittyä muodostettavaan yhteistoiminta-alueeseen yhteistoiminta-alueen valmistelun aikana, niin kunnat otetaan huomioon näillä samoilla periaatteilla.

Yhteistoiminta-alueen toimivuuden kannalta on välttämätöntä linjata yhteistoimintasopimuksen valmistelun pääperiaatteita. Lähtökohtana tulee olla kustannusten läpinäkyvyys. Valmisteltavaa yhteistoimintasopimusta ohjaa kokonaisuutena se periaate, että kustannukset jaetaan toiminnassa siten, että ne jakautuvat kaikkien osallisten kesken siten, että jokainen kunta maksaa omat kustannuksensa, eikä kullekaan kunnalle synny etua toisten kuntien kustannuksella. Kustannusten jakoperiaate on sama kuin laissa osoitettu rahoituksen periaate eli 50% työllisten määrän perusteella ja 50% työttömien määrän perusteella. Siten voidaan varmistaa, että yhteistoimintasopimus rakentuu "reilun pelin hengessä".

Työllisyyspalveluiden uudistuksella tavoitellaan julkista taloutta vahvistavaa työllisyyden kehitystä ja työllisyyskehityksellä on nykyistä suurempi vaikutus kuntien rahoitusasemaan. Kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennetaan ja varhennetaan. Vastuukuntamallissa työllisyyden edistämisen keinovalikoima ja työttömyyden kustannusten hallinta ovat samoissa käsissä. Uudistuksen tavoitteet ja työllisyyskehityksen suurempi vaikutus kuntatalouteen huomioiden on ensiarvoisen tärkeää, että Meri-Lapin kunnat pystyvät tekemään työllisyyspalvelu-uudistuksen läpiviemiseksi saumatonta yhteistyötä ja että laadittavaan yhteistoiminta-alueen sopimukseen ovat kaikki alueen kunnat sitoutuneita. Tämä esitys täyttää selvästi uudistukselle asetetut tavoitteet työllisten määrän pohjalta n. 25 000. Yhteistoiminta-alueen järjestämissopimus on toimitettava ministeriöön lokakuun loppuun mennessä. Yhteistoiminta-alueen valmistelua jatketaan esityksen hyväksyneiden kuntien kanssa."

Kemin ja Tornion kaupunginhallitukset ovat käsitelleet ja hyväksyneet esitykset 23.8.2023 sekä Tervolan ja Ylitornion kunnanahallitukset osaltaan hyväksyneet esitysten pohjalta 21.8.2023. Keminmaan kunnanhallitus käsittelee syyskuun kokouksessaan.

Simon kunnanhallitus päätti 14.8.2023 kokouksessaan, että

Simon kunnan edun mukaista on jatkaa yhdessä alueen muiden kuntien kanssa Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen valmistelua vastuukuntamallin pohjalta ja kunnanhallitus valtuutti viranhaltijat osallistumaan valmisteluun.

Simon kunnanhallitus päätti 14.8.2023  esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto merkitsee
1. kuntayhtymämallin raukeamisen tiedoksi  ja
2. työllisyysuudistuksen Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen ja vastuukuntamallin valmistelun jatkumisen tiedoksi ja
3. ja hyväksyy, että valmistelua on jatkettu yhteistyössä Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen osalta vastuukuntamallin pohjalta

Lisäksi kunnanvaltuusto toteaa, että varsinaiset sopimukset käsitellään lokakuun loppuun 2023 mennessä.

Esittelijä Kunnanjohtaja Vivi Marttila

Päätösehdotus kj Kunnanhallitus päättää hyväksyä edellä esitetyt Meri-Lapin työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen valmistelun päälinjaukset yhteistoimintasopimuksen valmistelun jatkopohjaksi.

Lisäksi kunnanhallitus päättää, että asiaa jatkovalmistellaan siten, että Simon kunta kuuluu palvelualueeseen 2 (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola).

Kunnanhallitus päättää saattaa valmistelutilanteen sekä 14.8.2023 päätöksen kunnanvaltuuston tietoon ja hyväksyttäväksi.

Päätös Hyväksyttiin.

Kunnanvaltuusto 11.09.2023 § 65 

Päätösehdotus Kunnanvaltuusto

1. merkitsee kuntayhtymämallin raukeamisen tiedoksi

2. merkitsee työllisyysuudistuksen Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen ja vastuukuntamallin valmistelun jatkumisen tiedoksi ja

3. hyväksyy, että valmistelua on jatkettu yhteistyössä Meri-Lapin yhteistoiminta-alueen osalta vastuukuntamallin pohjalta.


Lisäksi valtuusto 

4. merkitsee tiedoksi TE24-uudistuksen valmistelutilanteen ja että vastuukunnaksi on sovittu Tornion kaupunki.

5. merkitsee tiedoksi, että kunnanhallitus on hyväksynyt Meri-Lapin työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen valmistelun päälinjaukset yhteistoimintasopimuksen valmistelun jatkopohjaksi ja

6. merkitsee tiedoksi, että kunnanhallitus on hyväksynyt, että jatkovalmistellaan siten, että Simon kunta kuuluu palvelualueeseen 2 (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola)
 
Lisäksi kunnanvaltuusto toteaa, että varsinaiset sopimukset käsitellään lokakuun loppuun 2023 mennessä.

Päätös Hyväksyttiin ja merkittiin tiedoksi.

Kunnanhallitus 16.10.2023 § 261  

1985/00.04.01/2023  

Valmistelija Kunnanjohtaja Vivi Marttila:

Kuntien tulee 31.10.2023 mennessä ilmoittaa Työ- ja elinkeinoministeriöön sopimus yhteisestä toimielimestä ja työvoimapalveluiden järjestämissuunnitelma.

Meri-Lapin työllisyysalueen yhteistoimintasopimus on valmisteltu kunnanhallituksen 04.09.2023 § 233 hyväksymät pääperiaatteet huomioiden. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan yhteisen toimielimen perustamisesta laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä lain 12 § ja 13 § tarkoittamilla tavoilla.

Sopijakunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio) muodostavat yhteisen Meri-Lapin työllisyysalueen. Kunnat perustavat tehtävää varten yhteisen toimielimen. Tornion kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Muut sopijakunnat siirtävät järjestämisvastuunsa yhteiselle toimielimelle.

Kuntien yhteisenä toimielimenä työllisyyspalveluiden järjestämiseksi toimii Tornion kaupungin hallinnon yhteydessä toimiva Meri-Lapin työllisyyslautakunta. Lautakunta vastaa laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä määriteltävistä työvoimaviranomaisen tehtävistä.  Lautakunnan toimikausi on valtuustokausi.

Päätäntävaltaa lautakunnassa käyttää sopijakuntien valitsemat ja vastuukunnan kaupunginvaltuuston nimeämät jäsenet. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Jäsenmäärä määräytyy kuntien työvoimamäärän suhteessa seuraavasti: 

- Kunnan työvoimamäärä 6000 tai yli = 3 jäsentä (sopimushetkellä Kemi ja Tornio)

- Kunnan työvoimamäärä 3000- 5999 = 2 jäsentä (sopimushetkellä Keminmaa)

-Työvoimamäärä alle 3000 = 1 jäsen (sopimushetkellä Simo, Tervola, Ylitornio)

Lautakunnan puheenjohtajana toimii Kemin edustaja. Lautakunnan varapuheenjohtajuus on muilla kunnilla Kemiä ja Torniota lukuun ottamatta. Varapuheenjohtajuus on kuntien mukaan aakkosjärjestyksessä kahden vuoden välein kiertävä.

Lautakunnan päätöksiin ei ole vastuukunnalla tai muilla sopijakunnalla otto-oikeutta.

Lautakunnan tehtävät on määritelty yhteistoimintasopimuksen luvussa 5.

Talouden järjestäminen ja kustannusjako on määritelty yhteistoimintasopimuksen luvussa 8. Sopimuksen mukaisten tehtävien taloudenhoito on vastuukunnan vastuulla. Lautakunnan talous on osa vastuukunnan talousarviota ja taloussuunnittelua ja talousarvion valmistelussa noudatetaan vastuukunnan talousarvioprosessia.  Sopijakunnat turvaavat työllisyyspalveluiden lakisääteisten tehtävien riittävän rahoittamisen yhdenvertaisella tavalla kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti.

Rahoitustarpeeseen vaikuttavat lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden hoitaminen sekä työnantajien ja työmarkkinoiden ennakoitavat tarpeet koko työllisyysalueen osalta.

Työllisyysalueen taseyksikön kustannustenjakoperiaatteena on se, että jokainen kunta kattaa omat kustannukset mahdollisimman pitkälle. Kuntien laskennallisesti jakamat kustannusosuudet noudattavat valtion tapaa rahoittaa työvoimapalveluiden valtionosuustehtävää kunnille. Työllisyysalueen nettokustannuksista 50 % jaetaan sopijakuntien 18-64 -vuotiaiden suhteellisten osuuksien perusteella ja 50 % sopijakuntien työttömien (laaja käsite) suhteellisten osuuksien perusteella. 

Niiden kustannusten osalta, jotka on mahdollista laskuttaa kuntakohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin perustuen, tehdään erillinen suunnitelma ja lautakunnan päätös, joka käsitellään osana vuosittaista talousarviovalmistelua. Edellä mainitun laskutuksen kriteerit on määritelty yhteistoimintasopimuksessa luvussa 8.

Yhteistoimintasopimuksen luvussa 10. määritellään palvelualueet ja palvelualuesopimusten sisältöä. Meri-Lapin työllisyysalueelle muodostetaan kaksi palvelualuetta. Toiseen palvelualueista sopimuksen hyväksymisvaiheessa kuuluvat Tornio kaupunki ja Ylitornion kunta ja toiseen Kemin kaupunki sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat. Molemmilla palvelualueilla on oma palvelualuejohtaja. Molempien palvelualueiden tarpeet ja erityispiirteet otetaan huomioon osana valtuustokausittain hyväksyttävää järjestämissuunnitelmaa sekä osana vuosittaista talousarvio- ja toimintasuunnittelua. Palvelualuesopimukset päättää työllisyyslautakunta.

Yhteistoiminnan käynnistyessä 1.1.2025 lukien valtion henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen perusteella vastuukunnan palvelukseen ja vastuulle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun voimaanpanolain (383/2023) mukaisesti. Liikkeenluovutuksen yhteydessä valtiolta siirtyvää henkilöstöä voidaan edelleen siirtää muiden sopijakuntien palvelukseen. Tämä siirto huomioi valtion muutosneuvotteluprosessin ja perustuu ennen liikkeenluovutusta tehtäviin palvelualuesopimuksiin. Luvun 10 mukaisissa palvelualuesopimuksissa määritellään sopijakuntien vastuut virkojen ja toimien perustamiseksi sekä tehtävänmäärittelyn siirtyvän henkilöstön osalta. Siirroissa huomioidaan henkilöstön yhdenvertaisuus ja hyvä henkilöstöpolitiikka.

Työllisyysalueen henkilöstömitoitus ja osaamistarpeet perustuvat erilliseen henkilöstöä käsittelevään suunnitelmaan, joka valmistellaan loppuun valtion yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen.

Yhteistoimintasopimuksessa on lisäksi määräykset valtiolta liikkeenluovutuksen perusteella vastuukunnan vastuulle siirtyvistä sopimuksista ja päätöksistä, asiakkailta perittävistä maksuista, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, vakuutuksista ja vahingonkorvausvastuusta, asiakastietojen käsittelystä, asiakirjahallinnasta ja tietoturvasta.

Sopimuksen muuttamisesta ja erimielisyyksien ratkaisemisesta määrätään sopimuksen luvussa 17 ja sopimuksen luvussa 18 määritellään sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanomismenettely.

Meri-Lapin työllisyysaluelautakunta perustetaan sen jälkeen, kun valtioneuvosto on vahvistanut työllisyysalueen eli aikaisintaan maaliskuussa 2024.  Valmisteluvaihe toteutetaan tämän sopimuksen mukaisilla järjestelyillä ja työnjaolla. Valmistelusta tehdään erillinen talousarvio, josta päättää vastuukunta. Talousarviosta pyydetään lausunnot sopijakunnilta. Valmistelun nettokustannukset veloitetaan sopijakunnilta tämän sopimuksen sovitun kustannusjakomallin perustella.

Sopijakunnat perustavat valmistelutoimielimen valmistelun tueksi. Toimielimen kokoonpanossa noudatetaan tässä sopimuksessa esitettyä lautakunnan jäsenten nimeämisperiaatetta. Valmistelutoimielimen jäseneksi valitut henkilöt jatkavat perustettavassa työllisyyslautakunnassa.

Järjestämissuunnitelma

Yhteistoimintasopimuksen lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriöön tulee toimittaa työvoimapalvelujen järjestämissuunnitelma. Työllisyysalueet voivat täsmentää järjestämissuunnitelmaansa ja kehittää sitä edelleen lokakuun 2023 jälkeenkin, alueen tarpeiden mukaan. TEM hyödyntää työllisyysalueiden perustamista koskevan arvioinnin ja päätöksenteon tukena ainoastaan määräaikaan mennessä palautettuja suunnitelmia.

Meri-Lapin kehittämiskeskuksen työllisyystiimi on valmistellut järjestämislain 15 §:n 4 momentin mukaisen Meri-Lapin työllisyysalueen järjestämissuunnitelman. Järjestämissuunnitelma täydentyy ja tarkentuu valmistelun edetessä ja yhteistyössä TE-toimiston, ELY-keskuksen, KEHA-keskuksen ja muiden toimijoiden kanssa.

Lain mukaan suunnitelmasta on käytävä ilmi:

a)      tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen;

b)      tässä laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut;

c)      toimipisteiden määrä ja sijoittuminen;

d)      yhteistyötahot ja -muodot;

e)      työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen;

f)        varautuminen rakennemuutostilanteisiin.

Liitteet Yhteistoimintasopimus

Meri-Lapin työllisyyspalveluiden järjestämissuunnitelma

Esittelijä Kunnanjohtaja Vivi Marttila

Päätösehdotus Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää valtuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen ja järjestämissuunnitelman.

Tarkastetaan pöytäkirja tämän asian osalta kokouksessa.

Päätös Hyväksyttiin.

Tämän asian osalta pöytäkirja tarkastettiin kokuksessa.

Merkittiin, että asiantuntijana paikalla etänä olivat työllisyyspäällikkö Riitta Hakala Kemin kaupungista ja työsuunnttelija Marjo Nurmi. He saapuivat klo 16.00 ja poistuivat klo 16.56.